"On näet pidettävä mielessä, että täällä Pohjolassa elämisen taitoon kuuluu elinympäristön säilyttäminen niin turmeltumattomana kuin mahdollista, jotta maa, vesi ja ilma säilyisivät elinkelpoisina ja tuottavina vastaisille sukupolville."
–Tasavallan Presidentti U.K. Kekkonen 1.1.1970
Arvoisa kuntapäättäjä,
Olen koonnut tälle sivustolle Teitä varten, päätöksenteon tueksi, tarvittavat selvitykset, joiden perusteella voitte muodostaa käsityksen Palokin voimalaitoksen myymisen vaikutuksista luonnonvaraisena lajina Suomen luonnosta hävinneen saimaanlohen palauttamiseen luonnonvaraiseksi eläinlajiksi sekä vaikutuksista muun luonnon ja ihmisten hyvinvointiin, matkailuun, työpaikkoihin ja alueelliseen elinvoimaan.
Viisaita päätöksiä!
Olen koonnut tälle sivustolle Teitä varten, päätöksenteon tueksi, tarvittavat selvitykset, joiden perusteella voitte muodostaa käsityksen Palokin voimalaitoksen myymisen vaikutuksista luonnonvaraisena lajina Suomen luonnosta hävinneen saimaanlohen palauttamiseen luonnonvaraiseksi eläinlajiksi sekä vaikutuksista muun luonnon ja ihmisten hyvinvointiin, matkailuun, työpaikkoihin ja alueelliseen elinvoimaan.
Viisaita päätöksiä!
Palokin koskien tuotantoalan optimointi lohikaloille – Esisuunnitelma 2
Tekijä: Jami Aho & Jarmo Pautamo
Vuosi: 2024
Sivuja: 118
Keskeinen sisältö: Palokin koskien ennallistamisella on mahdollisuus saavuttaa sisä-Suomen suurin lohikalojen luonnonmukainen poikastuotantoalue. Vanhojen virta-alueiden ennallistamisen lisäksi alueelle rakennetaan sivu-uomia, jolloin Palokin tuotantoalue saadaan kasvatettua 33,4 hehtaariin, aiemmissa selvityksissä arvioidun 26 hehtaarin sijaan. Alue tuottaa vuosittain 19 000–32 000 järvilohen ja taimenen vaelluspoikasta, mikä mahdollistaa järvilohen pelastamisen sukupuutolta. Myös jokirapu ja jokihelmisimpukka saattaisivat menestyä koskialueella. Yläpuolisten järvien ylimmät vedenkorkeudet nousevat suunnitelluissa vaihtoehdoissa maltillisesti, keskimäärin enintään 4 cm, ja äärimmilläänkin vain noin 10–20 cm nykyisen säännöstelyrajan yli. Alimmat vedenkorkeudet laskevat maltillisesti. Nykyisen kesäaikaisen säännöstelyn alaraja ei keskimäärin alitu. Mallinnuksen mukaan alaraja voi alittua kerran 20 vuodessa noin 9 cm:llä.
Asiasanat: vaelluspoikastuotanto, vedenkorkeus, järvilohi, optimointi
Verkko-osoite: palokin_esisuunn2_ver05_final_tuned.pdf
Liitteitä: https://jamiaho.fi/upload.html
Tekijä: Jami Aho & Jarmo Pautamo
Vuosi: 2024
Sivuja: 118
Keskeinen sisältö: Palokin koskien ennallistamisella on mahdollisuus saavuttaa sisä-Suomen suurin lohikalojen luonnonmukainen poikastuotantoalue. Vanhojen virta-alueiden ennallistamisen lisäksi alueelle rakennetaan sivu-uomia, jolloin Palokin tuotantoalue saadaan kasvatettua 33,4 hehtaariin, aiemmissa selvityksissä arvioidun 26 hehtaarin sijaan. Alue tuottaa vuosittain 19 000–32 000 järvilohen ja taimenen vaelluspoikasta, mikä mahdollistaa järvilohen pelastamisen sukupuutolta. Myös jokirapu ja jokihelmisimpukka saattaisivat menestyä koskialueella. Yläpuolisten järvien ylimmät vedenkorkeudet nousevat suunnitelluissa vaihtoehdoissa maltillisesti, keskimäärin enintään 4 cm, ja äärimmilläänkin vain noin 10–20 cm nykyisen säännöstelyrajan yli. Alimmat vedenkorkeudet laskevat maltillisesti. Nykyisen kesäaikaisen säännöstelyn alaraja ei keskimäärin alitu. Mallinnuksen mukaan alaraja voi alittua kerran 20 vuodessa noin 9 cm:llä.
Asiasanat: vaelluspoikastuotanto, vedenkorkeus, järvilohi, optimointi
Verkko-osoite: palokin_esisuunn2_ver05_final_tuned.pdf
Liitteitä: https://jamiaho.fi/upload.html
Palokin koskien ennallistamisen toteutusmahdollisuudet
Tekijä: Esa Härmälä
Vuosi: 2024
Sivuja: 25
Keskeinen sisältö: Palokin koskialueen ennallistaminen olisi toteutuessa Orpon hallituksen tärkein yksittäinen toimenpide uhanalaisten lohikalakantojen elvyttämiseksi. Selvityksen tavoitteena oli tehdä esitys tämän Palokin koskia koskevan hallitusohjelmakirjauksen toteutusmahdollisuuksista. Esityksessä huomioidaan vaikutukset vaelluskalakannoille ja muulle luonnolle, sähköntuotannolle sekä siihen liittyvälle huolto- ja toimitusvarmuudelle, vedenkorkeuden vaihtelulle, matkailuelinkeinolle, sähköyhtiölle, vaikutusalueen asukkaille, kunnille sekä kustannukset ja vianomaisvaikutukset. Kuntapäättäjän kannalta tärkeitä näkökohtia päätöksenteon tueksi tuodaan esille sivulla 19 kohdassa ” 8. Reunaehdot ja suositus”. Palokista on tehty runsaasti selvityksiä. Niiden perustella voimalaitoksen purkamista ja koskien ennallistamista voi pitää toteuttamiskelpoisena ratkaisuna, ja selvitysmies suositteleekin siihen ryhtymistä.
Asiasanat: voimalaitos, ennallistaminen, toteutusvaihtoehdot, hallitusohjelma, tiekartta
Verkko-osoite: https://mmm.fi/documents/1410837/3699498/Palokki_loppuraportti_1.pdf
Tekijä: Esa Härmälä
Vuosi: 2024
Sivuja: 25
Keskeinen sisältö: Palokin koskialueen ennallistaminen olisi toteutuessa Orpon hallituksen tärkein yksittäinen toimenpide uhanalaisten lohikalakantojen elvyttämiseksi. Selvityksen tavoitteena oli tehdä esitys tämän Palokin koskia koskevan hallitusohjelmakirjauksen toteutusmahdollisuuksista. Esityksessä huomioidaan vaikutukset vaelluskalakannoille ja muulle luonnolle, sähköntuotannolle sekä siihen liittyvälle huolto- ja toimitusvarmuudelle, vedenkorkeuden vaihtelulle, matkailuelinkeinolle, sähköyhtiölle, vaikutusalueen asukkaille, kunnille sekä kustannukset ja vianomaisvaikutukset. Kuntapäättäjän kannalta tärkeitä näkökohtia päätöksenteon tueksi tuodaan esille sivulla 19 kohdassa ” 8. Reunaehdot ja suositus”. Palokista on tehty runsaasti selvityksiä. Niiden perustella voimalaitoksen purkamista ja koskien ennallistamista voi pitää toteuttamiskelpoisena ratkaisuna, ja selvitysmies suositteleekin siihen ryhtymistä.
Asiasanat: voimalaitos, ennallistaminen, toteutusvaihtoehdot, hallitusohjelma, tiekartta
Verkko-osoite: https://mmm.fi/documents/1410837/3699498/Palokki_loppuraportti_1.pdf
Palokin matkailupotentiaali
Tekijä: Wille Markkanen
Vuosi: 2023
Sivuja: 23
Keskeinen sisältö: Palokin koskien ennallistaminen ja matkailun suunnitelmallinen kehittäminen, yhdessä alueella sijaitsevien luostarien kanssa, toisi merkittävää matkailutuloa ja muita taloudellisia hyötyjä. Selvityksen mukaan ennallistaminen voisi tuottaa suuremman talousvaikutuksen kuin nykyinen voimalaitos, erityisesti kalastus- ja luontomatkailun kautta. 100 petipaikan kokoluokka majoituksessa on se taso, jolla saavutettaisiin nykyisen voimalaitostoiminnan taloudellinen kokoluokka vuodessa. Tämän lisäksi matkailun vilkastuminen luo uusia työpaikkoja muillekin sektoreille sekä tuo kaikille paikallisille yrityksille lisää asiakkaita ja liikevaihtoa parantaen alueen vetovoimaa muunkin kuin matkailun näkökulmasta.
Asiasanat: matkailu, uudet työpaikat, talouskasvu, elinvoimainen maaseutu
Verkko-osoite: palokin_matkailupotentiaali.pdf
Tekijä: Wille Markkanen
Vuosi: 2023
Sivuja: 23
Keskeinen sisältö: Palokin koskien ennallistaminen ja matkailun suunnitelmallinen kehittäminen, yhdessä alueella sijaitsevien luostarien kanssa, toisi merkittävää matkailutuloa ja muita taloudellisia hyötyjä. Selvityksen mukaan ennallistaminen voisi tuottaa suuremman talousvaikutuksen kuin nykyinen voimalaitos, erityisesti kalastus- ja luontomatkailun kautta. 100 petipaikan kokoluokka majoituksessa on se taso, jolla saavutettaisiin nykyisen voimalaitostoiminnan taloudellinen kokoluokka vuodessa. Tämän lisäksi matkailun vilkastuminen luo uusia työpaikkoja muillekin sektoreille sekä tuo kaikille paikallisille yrityksille lisää asiakkaita ja liikevaihtoa parantaen alueen vetovoimaa muunkin kuin matkailun näkökulmasta.
Asiasanat: matkailu, uudet työpaikat, talouskasvu, elinvoimainen maaseutu
Verkko-osoite: palokin_matkailupotentiaali.pdf
Palokin koskireitin ja vesivoimalaitoksen kalataloudelliset kehittämismahdollisuudet
Tekijä: ELY-keskus
Vuosi: 2023
Sivuja: 27
Keskeinen sisältö: Selvityksessä tarkastellaan vaelluskalojen tilannetta ja niiden elinolojen parantamista Palokissa neljän eri toteutusvaihtoehdon kautta. Hankkeen kokonaisvaikutuksia arvioidaan juridisesta, ekologisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Selvityksen mukaan koskien ennallistamisella olisi merkittävä vaikutus alueen matkailuun. Lisäksi todetaan voimalaitoksen käytöstä poistamisen olevan Pohjois-Karjalan alueellisen sähköverkon toiminnan ja koskien yläpuolisten järvien vedenkorkeuden vaihtelun kannalta vähäinen. Selvityksessä nostetaan esille Metsähallituksen monipuolinen osaaminen retkeily-, luonnonsuojelu-, ympäristö- ja kalataloushankkeissa sekä mahdollinen rooli alueen kehittämisessä koskien vapauduttua.
Asiasanat: toteutusvaihtoehdot, matkailu, sähköntuotanto, vedenpinnan korkeus, Metsähallitus
Verkko-osoite: palokkiselvitys_vn_26781_2022_16052023.pdf
Tekijä: ELY-keskus
Vuosi: 2023
Sivuja: 27
Keskeinen sisältö: Selvityksessä tarkastellaan vaelluskalojen tilannetta ja niiden elinolojen parantamista Palokissa neljän eri toteutusvaihtoehdon kautta. Hankkeen kokonaisvaikutuksia arvioidaan juridisesta, ekologisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Selvityksen mukaan koskien ennallistamisella olisi merkittävä vaikutus alueen matkailuun. Lisäksi todetaan voimalaitoksen käytöstä poistamisen olevan Pohjois-Karjalan alueellisen sähköverkon toiminnan ja koskien yläpuolisten järvien vedenkorkeuden vaihtelun kannalta vähäinen. Selvityksessä nostetaan esille Metsähallituksen monipuolinen osaaminen retkeily-, luonnonsuojelu-, ympäristö- ja kalataloushankkeissa sekä mahdollinen rooli alueen kehittämisessä koskien vapauduttua.
Asiasanat: toteutusvaihtoehdot, matkailu, sähköntuotanto, vedenpinnan korkeus, Metsähallitus
Verkko-osoite: palokkiselvitys_vn_26781_2022_16052023.pdf
Kuntaselvityshenkilön raportti Palokin koskien ennallistamisesta
Tekijä: Matti Viialainen
Vuosi: 2022
Sivuja: 39
Keskeinen sisältö: Venäjän viennin ja turismin hiipuminen heikentää tuntuvasti koko Itä-Suomen kehitysnäkymiä. Tarvitaan Palokin kaltaisia, uutta toivoa, elämänuskoa ja elinvoimaa vahvistavia hankkeita. Kuohuvat, kalaisat kosket sekä muutoinkin kaunis luonto hyvien liikenneyhteyksien äärellä, Valamon sekä Lintulan luostarien ja Taivallahden kanavan läheisyydessä, tekisivät Heinäveden Palokista yhden Itä-Suomen luontomatkailun vetonauloista. Selvityksen johtopäätös onkin, että koko Itä-Suomen kehittymisen näkökulmasta vesivoimatuotantoa ei ole järkevää jatkaa Palokissa, vaan kosket tulisi ennallistaa. Samoissa ajatuksissa oli 1970-luvulla voimalaitoksen omistaneen Outokumpu Oy:n johtaja, vuorineuvos Jorma Honkasalo, joka lausui puheessaan kuolemattomat sanat: "Palokkia ei olisi pitänyt koskaan valjastaa. Sen hyöty on kuin porstuaan pieraisisi, ei lämmitä, ei jäähdytä. Lohi vain menetettiin."
Asiasanat: Palokin koskireitti, koskien ennallistaminen, vaikutukset vaelluskalakantoihin, luontomatkailu
Verkko-osoite: https://hiitolanjoki.fi/wp-content/uploads/2022/10/Raportti_Palokin_selvitys_2022.pdf
Tekijä: Matti Viialainen
Vuosi: 2022
Sivuja: 39
Keskeinen sisältö: Venäjän viennin ja turismin hiipuminen heikentää tuntuvasti koko Itä-Suomen kehitysnäkymiä. Tarvitaan Palokin kaltaisia, uutta toivoa, elämänuskoa ja elinvoimaa vahvistavia hankkeita. Kuohuvat, kalaisat kosket sekä muutoinkin kaunis luonto hyvien liikenneyhteyksien äärellä, Valamon sekä Lintulan luostarien ja Taivallahden kanavan läheisyydessä, tekisivät Heinäveden Palokista yhden Itä-Suomen luontomatkailun vetonauloista. Selvityksen johtopäätös onkin, että koko Itä-Suomen kehittymisen näkökulmasta vesivoimatuotantoa ei ole järkevää jatkaa Palokissa, vaan kosket tulisi ennallistaa. Samoissa ajatuksissa oli 1970-luvulla voimalaitoksen omistaneen Outokumpu Oy:n johtaja, vuorineuvos Jorma Honkasalo, joka lausui puheessaan kuolemattomat sanat: "Palokkia ei olisi pitänyt koskaan valjastaa. Sen hyöty on kuin porstuaan pieraisisi, ei lämmitä, ei jäähdytä. Lohi vain menetettiin."
Asiasanat: Palokin koskireitti, koskien ennallistaminen, vaikutukset vaelluskalakantoihin, luontomatkailu
Verkko-osoite: https://hiitolanjoki.fi/wp-content/uploads/2022/10/Raportti_Palokin_selvitys_2022.pdf
Ohitusuoma vai koskien ennallistaminen? – vaihtoehtojen vaikutusten vertailua
Tekijä: Jarmo Pautamo, Heikki Erkinaro & Hannu Alatalo
Vuosi: 2012
Sivuja: 52
Keskeinen sisältö: Palokin vesivoimalaitos rakennettiin vuonna 1961, mikä katkaisi vapaan vesiyhteyden Juojärven ja Heinäveden reittien välillä. Selvityksessä tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa, joilla Palokin koskien kalataloudelliseen tilaan voitaisiin vaikuttaa. 1) Voimalaitoksen lakkauttaminen ja vanhan uoman ennallistaminen palauttaisi koskialueen luonnontilaan ja olisi kalataloudellisesti paras vaihtoehto. Tästä seuraisi myös merkittäviä sosioekonomisia hyötyjä. 2) Voimalan toiminnan jatkaminen ja vanhan koskiuoman vesittäminen osittain toisi jonkin verran kalataloudellisia hyötyjä, mutta sosioekonomiset hyödyt jäisivät epävarmoiksi. 3) Kalatie mahdollistaisi kalojen liikkumisen voimalaitoksen ohi, mutta kalakantojen vahvistumisen osalta hyödyt jäisivät vaatimattomiksi. Kokonaisuutena mielenkiintoinen ja huomionarvoinen on selvityksen osa, joka alkaa sivulta 46: "8. Perusteita vesireitin avaamiselle Palokkiin."
Asiasanat: kalatalous, kunnostusvaihtoehdot, ennallistaminen, vaelluskalat
Verkko-osoite: palokin_koskien_intressivertailu.pdf
Tekijä: Jarmo Pautamo, Heikki Erkinaro & Hannu Alatalo
Vuosi: 2012
Sivuja: 52
Keskeinen sisältö: Palokin vesivoimalaitos rakennettiin vuonna 1961, mikä katkaisi vapaan vesiyhteyden Juojärven ja Heinäveden reittien välillä. Selvityksessä tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa, joilla Palokin koskien kalataloudelliseen tilaan voitaisiin vaikuttaa. 1) Voimalaitoksen lakkauttaminen ja vanhan uoman ennallistaminen palauttaisi koskialueen luonnontilaan ja olisi kalataloudellisesti paras vaihtoehto. Tästä seuraisi myös merkittäviä sosioekonomisia hyötyjä. 2) Voimalan toiminnan jatkaminen ja vanhan koskiuoman vesittäminen osittain toisi jonkin verran kalataloudellisia hyötyjä, mutta sosioekonomiset hyödyt jäisivät epävarmoiksi. 3) Kalatie mahdollistaisi kalojen liikkumisen voimalaitoksen ohi, mutta kalakantojen vahvistumisen osalta hyödyt jäisivät vaatimattomiksi. Kokonaisuutena mielenkiintoinen ja huomionarvoinen on selvityksen osa, joka alkaa sivulta 46: "8. Perusteita vesireitin avaamiselle Palokkiin."
Asiasanat: kalatalous, kunnostusvaihtoehdot, ennallistaminen, vaelluskalat
Verkko-osoite: palokin_koskien_intressivertailu.pdf
Heinäveden ja Juojärven reittien kunnostaminen järvilohen ja taimenen luontaisen lisääntymisen tarpeisiin
Tekijä: Jarmo Pautamo
Vuosi: 2003
Sivuja: 64
Keskeinen sisältö: Tässä työssä on selvitetty Heinäveden ja Juojärven reittien virta-alueiden edellytyksiä järvilohen ja -taimenen luontaisen lisääntymisen tarpeisiin. Selvityksessä havainnollistetaan, miten pohjan sora- ja kivikerrosten paksuudella sekä pohjakivien kerroksellisella rakenteella, vesihuokoisuudella, voidaan rakentaa poikastuotannon kannalta optimaalinen, luonnontilainen kosken pohjan rakenne. Selvityksessä oikaistaan harhaluulo, että vain taimen olisi ollut näiden vesistöjen alkuperäinen, virtakutuinen lohikalalaji. Tosiasiassa järvilohi on aiemmin esiintynyt luonnontilaisena Heinäveden ja Juojärven reiteillä.
Asiasanat: koskien optimaalinen ennallistaminen, järvilohi, järvitaimen, Heinäveden kosket
Verkko-osoite: heinäveden_ja_juojärven_reittien_kunnostusmahdollisuudet.pdf
Tekijä: Jarmo Pautamo
Vuosi: 2003
Sivuja: 64
Keskeinen sisältö: Tässä työssä on selvitetty Heinäveden ja Juojärven reittien virta-alueiden edellytyksiä järvilohen ja -taimenen luontaisen lisääntymisen tarpeisiin. Selvityksessä havainnollistetaan, miten pohjan sora- ja kivikerrosten paksuudella sekä pohjakivien kerroksellisella rakenteella, vesihuokoisuudella, voidaan rakentaa poikastuotannon kannalta optimaalinen, luonnontilainen kosken pohjan rakenne. Selvityksessä oikaistaan harhaluulo, että vain taimen olisi ollut näiden vesistöjen alkuperäinen, virtakutuinen lohikalalaji. Tosiasiassa järvilohi on aiemmin esiintynyt luonnontilaisena Heinäveden ja Juojärven reiteillä.
Asiasanat: koskien optimaalinen ennallistaminen, järvilohi, järvitaimen, Heinäveden kosket
Verkko-osoite: heinäveden_ja_juojärven_reittien_kunnostusmahdollisuudet.pdf
